Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2526272829301
2345678
9101112131415
16171819202122
23242526272829
303112345

RSS

Kertomuksia tapahtumista jotka eivät aina ole niin järisyttäviä mutta hirveen tärkeitä kuitenkin !

 Tragediaa kerrakseen
27.05.2016 12:01

Enpä oikein tiedä miten tämänkin muotoilisi.....

Luonto on tietysti joskus hyvinkin raaka. Tai mistä kulmasta sitä milloinkin haluaa katsoa. Täysin luonnonvaraiset eläimet ovat oma lukunsa ja nämä kesytetyt, ihmisen kanssa elävät ovat omansa. No, joka tapauksessa Elli se otti taas yhteen supikoiran kanssa. Supin kannalta ikävin seurauksin, kuten arvata saattaa. Ei oikein voi Ellillekään olla vihainen ja tuomita tekoa. Vaistojensa mukaan toimi, suoraan selkäytimestä tulevaa "ohjetta" noudatti. Ja hyvin surullista tuo tietysti supin kannalta katsoen on. Että vaikea asia kaiken kaikkiaan. Eikä elämä aina ole mitenkään reilua. Kokemuksestakin voin sanoa. Ellin hyvinvointia supi ei mitenkään uhannut, mutta ihminenhän se vain tekee asiat vaikeiksi miettimällä ja analysoimalla asioita. Jospa siis vain totean kylmät tosiasiat ja jätän pohdinnat viisaammille. Sen vielä voisi todeta, että luonto pitää itse itsensä noin yleisesti ottaen tasapainossa. Aina kun ihminen asioihin puuttuu liian radikaalisti niin lopputuloksena on jonkin sortin katastrofi. Ei voi vain yhtä suosia toisen kustannuksella. Tietyllä tavalla tietynlaiset kamaluudet on vain hyväksyttävä. Vaikka sitten raskain sydämin.

Vili muuten ei millään tavalla osoittanut kiinnostusta supiin tai sen eliminoimiseen. Eikä edes supivainajaan. Vaikka olisi luullut hänen olevan ensimmäisenä osallistumassa peijaisiin. Aina pääsevät yllättämään, vaikka miten on koiransa tuntevinaan ja tietävinään heidän sielunelämästään jotain.

Tulipa nyt viileää - juuri olisin halunnut vain istuksella päivät pitkät ulkona ja ihastella kukkivia omenapuita. Kukkivatkin tänä vuonna kuin viimeistä kertaa ikinä. Täytynee vain sitten tyytyä istumaan sisällä ikkunan ääressä, lämpimässä.

Pikkuleipien paistaminen onnistui hyvin. Hyvä minä. Hiukan kyllä oikaisin enkä kaulinnut enkä muotteja käyttänyt. Jääkaapista otin kylmän taikinapötkön ja vain leikkasin siitä siivuja veitsellä pellille ja paistoin. Ihan hyvin kelpaavat arkikäyttöön niinkin. Maku oli ihan kelvollinen. Appelsiinituorejuusto sopi hyvin.

Netissä muuten oli eräs henkilö tehnyt kuusenkerkkäsiirappia kätevällä tavalla. Purkkiin vain kerroksittain kerkkiä ja sokeria ja muutaman päivän kuluttua oli siirappi valmista ilman keittelyitä. Aion kokeilla. Nuoret lehmuksen versot (lehdet) ovat muuten mukavan miedon makuisia vaikka saalatissa. Muistin viimein testata. Ennen kuin kasvavat liian puiseviksi. Onneksi on tuo ainoa lehmus vielä niin pieni, että yllän alaoksiin. Eikä ole paleltunut talvella. Tammesta taas yksi oksa paleltui, mutta se on jo niin iso, ettei yhden oksan menetys ole kohtalokas.

Tänään pikkuankat siirretään navettaan. Kohta kuoriutuvien alta pois. Ja varmaan pian navetasta uloskin. Pehmeä lasku suureen maailmaan, ettei shokki ole kerralla liian iso. :-)

Onpa se "nice to meet you"-lintukin taas maisemissa. Minua jo kohta alkaa ihan häiritä, kun en pääse tuosta mielleyhtymästä eroon. Etenkin kun asustaa ihan pihapiirissä ja liverrys kuuluu jatkuvasti jostain suunnasta. Jotenkin vain sen värssy kuulostaa minun korvissa ihan lontoolta. Outoa.

Pitänee jotain "tuottavampaakin" yrittää tehdä tänään.

 





Kommentti

                       
Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivut

Roskapostisuojaus: Paljonko on kolme miinus kaksi?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)



Ei kommentteja




©2019 Pikku Elli - suntuubi.com